Minä lauman vanhimpana päätin käyttää ensimmäisen puheenvuoron. (Santos tosin hökeltää ja väittää, että hänen kuuluisi olla eka kun se on hänen lempparii ja hän on mies.)

 Pah, sanon minä. Alkajaisiksi haluaisin sanoa, että herkkuja voisi tulla enemmän.

Sitten hieman syvällisempiin aiheisiin. Oletteko te parhaat lajitoverit pohtineet sellaista, että mikä kumma se on kun noita kaksijalkaisia on niiiin vaikea kouluttaa? Minä taas eilen törmäsin siihen, että useaan kertaa piti komentaa ja vihjailevasti pyörähdellä matolla ennen kuin isäntä siirtyi sohvalla keskemmälle ja päästi minut Parhaalle Paikalle sohvan kulmaan. Tässä sinänsä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä mutta että tätä ollaan harjoiteltu AINAKIN viisi vuotta ja 600 toistoa ei todellakaan tunnu missään näiden kouluttamisessa. Luulisi nyt että tuossa ajassa olisivat oppineet. Juu ja ollaan treenattu myös häiriön alaisena ja useassa eri paikassa eikä sohvakaan ole ollut aina sama. Mutta juu tätä minä olen taas joutunut pohtimaan, kun se niin turhauttaa ettei tuloksia synny. Pitäsiköhän pitää totaalinen treenitauko?

Ursa